Talojen nurkilla ja metsän siimeksessä

Bleiseri - Oneway

Puputeeppari - Nümph

Nahkahousut - KappAhl

Kengät - Vagabond

Rannekoru - joku ulkomaalainen nettikauppa (Forever21?)

Kaulakoru - DIY

Hain poseeratessani sellaista eteeristä metsänkeijufiilistä mutta jostain syystä näytän enemmän metsään eksyneeltä narkomaanilta. Jotain kiehtovaa näissä kuvissa silti kai on kun en osannut niitä edes tuon enempää karsia. Asu itsessään nyt oli aika peruskauraa, syksy ehkä houkuttelee esiin astetta rokahtavampaa meininkiä. Hiukset näyttävät lyhemmiltä kuin ovatkaan, kun iskin ne niskasta pinneillä kiinni. Oikeastihan pehko alkaa olla jo aika ylikasvanut, ja yritän nyt kovasti arpoa kasvatanko hiukset taas pitkäksi vai leikkaanko. Tai oikeastaan olen jo päättänyt leikkaavani, mutta raaskin käyttää rahojani kampaajaan ehkä vasta parin kuukauden päästä, ja silloin tilanne voikin jo taas olla ihan toinen.

Mulla on muuten ongelma. Haluaisin ihan hirveästi kirjoittaa mielipidekirjoituksia vähän kaikesta, mutta en haluaisi kuvattomia postauksia ja ainoat kamerassa olevat kuvat viimeajoilta ovat asukuvia, joita taas en haluaisi sotkea mihinkään syvälliseen lässytykseen. No, ehkä koneen uumenista voisi löytyä jotain sopivia täytekuvia.

Töpöhäntä

 Neule - H&M

Nahkahousut - KappAhl

Toppi - Vila

Kengät - Vagabond

Tässä asussa ei mitään erityisen ihmeellistä ole, varsinkaan kun en kuvannut väärinpäin puettua neuletta selkäpuolelta, jossa siis on suhteellisen syvä v-kaula-aukko. Tykkäsin kuitenkin pehmeän neuleen ja nahan yhdistelmästä sekä väripilkkuina toimivista kengistä (jotka muuten mätsäsivät huuliin vielä aamulla, mutta en enää iltapäivällä lisännyt väriä ettei pussailu J:n kanssa estyisi), tekee meikätytölle hyvää välillä harrastaa tällaisia yksinkertaisempiakin kokonaisuuksia. Tosin note to self: ensi kerralla älä pue tiukan neuleen alle tuubitoppia, kivasti rutistuu neule tuosta tissien yläpuolelta. Ja hei: hiukset kiinni! Sain näihin pikkuisen töpöponnarin aikaiseksi, ihan veikeähän tuo on. Vähän kyllä houkuttelee syksymmällä leikata lyhemmiksi taas sen sijaan että tässä taas pari vuotta kasvattelen, we'll see...

Siniharmaa asu

Neule - Ctrl

Paita - Vila

Hame - Monki

Huivi - Gina Tricot

Vyö - H&M

Kengät - Bullboxer (Stockmann)

(Olen ehkä aiemmin huijannut noiden kenkien olevan Biancosta, no eivät ole.)

Kuva-arkistoista löytyi yksi muistikortille ikuistunut päivän asu. En pitänyt tuota minään mestariteoksena siihen pukeutessani, mutta näissä kuvissa näyttää kyllä yllättävänkin kivalta. Se on tosin osaksi tuon ihanan pörröreuhkani ansiota, kovasti harkitsen sen pitämistä lyhyenä jatkossakin tai ainakin vielä vähän pidempään.

Tänä viikonloppuna olen muuten mustelmien keräämisen lisäksi nauttinut kauan kaivatuista kesäsäistä lähirannoissa hengailun merkeissä; eilen kävin yksinäni parin tunnin retkellä ja tänään J:n kanssa täytimme vatsamme Café Mellstenin fajitas-buffassa ja istuskelimme rantakallioilla tovin jos toisenkin. Mellstenin rannan ja venesataman ympäristössä on jotenkin Espooksi harvinaisen kansainvälinen fiilis, sellainen etelä-eurooppalainen rantakatu -tyyppinen.

Nuori George Harrison soitti ja pyysi hiuksensa takaisin

Eilen se vihdoin koitti, tuo kohtalokas kampaajan tuoliin istahtamisen hetki. Varusteinani tässä koitoksessa olivat viimeaikaisen hiusidolini valokuva sekä vahva luotto ihanaan Simoon.

Ja sitten mentiin!

Siinä sanotaan hellät hyvästit vanhoille hiuksille.

Ei tule ikävä!

Ja miksi tulisikaan, kun päästä löytyy tämä ihanuustukka:

Vähän esikuvaansa pidemmäksi jäi, koska Simo rakastui mun taipuisiin latvoihini. Itsekin niistä kovasti tykkään, ja tätä hiusmallia rakastan äärettömään ja sen yli, joten soin mieluusti kampaajalle vapauden tässä asiassa. Muuten Simppa oli kyllä huomattavasti vähemmän itsepäinen kuin viimeksi, taisi olla niin liekeissä päästessään kynimään mua.

Loppuun vielä todiste siitä, että uusi tukka näyttää kivalta jopa hikisten treenien jälkeen:

Ja miten paljon helpompi näissä hiuksissa on hymyillä niin että hampaat näkyvät! Koska eihän näin veikeän tukan kanssa vain voi olla olematta iloinen.

Tukka veks?

Montakohan kertaa elämässäni olen päättänyt, että nyt minä kasvatan hiukseni pidemmiksi kuin ikinä ennen. Olen sitkeästi käymättä kampaajalla mahdollisia tasoituksia lukuunottamatta, kunnes hiukset saavuttavat sen tietyn pituuden, josta ne eivät oikein pidemmiksi tahdo kasvaa. Ainakaan minun kärsivällisyydelläni. Kyllästyn, pätkäisen hiukseni lyhyiksi ja aloitan homman alusta. Ehkä arvasittekin, että nyt on taas se vaihe.

Tältä hiukseni näyttävät tänään:

(Hiisi vie, kun ne sattuvatkin nyt näyttämään kuvissa noin kivoilta.)

Syksyllä 2009 hiusmallina olon jälkeen hiukset olivat tällaiset:

(Nämäkin näyttävät paljon kivemmilta kuin muistin niiden olleen.)

Ehkä kaikkien aikojen lempparihiukseni olivat nämä kesältä 2007:

Ja samat hiukset vähän ylikasvaneena syksymmällä:

(Nämä taas eivät kuvissa näytä yhtään niin kivoilta kuin mitä ne olivat.)

Nyt olen päättänyt haluavani ainakin jonkinlaiset etuhiukset. Ehkä jopa ihan kunnon otsatukan. Sellaista minulla ei ole kampaajan leikkaamana ollut varmaan ikinä. (Itse saksittuna senkin edestä.) Kysymys kuuluukin, pitäisikö leikata myös muut kuin etummaiset hiukset lyhyiksi. Mua jotenkin ihan kauheasti kiehtoisi sellainen lyhytlyhyt tukka. Poikatukka. Mutta sitten jos ei se sovikaan tähän päähän, on kasvatusurakka aivan hirmuinen. Toisaalta, mistäs sitä tietää mikä itselle sopii, jos ei kokeile?

Varmaa on tällä hetkellä ainoastaan se, että istun ihanan Simon tuoliin keskiviikkona 13.6. klo 17. Vajaa kaksi viikkoa aikaa totutella ajatukseen lyhyistä hiuksista tai puhua itseni ympäri moisista haaveista. Tai sitten luovutan vastuun Simolle ja odotan silmät kiinni lopputulosta.

Pitsiä ja konjakkia

Löysin kerrankin mielenkiintoisen asukuvamiljöön, jossa kuvaaminen onnistuu myös itselaukaisijalla. Oman luottokuvaajan puuttuminen asettaa omat haasteensa asujen dokumentoinnille, mutta mielikuvitusta käyttämällä ja silmät auki kulkemalla pääsee jo suhteellisen pitkälle. Tässä siis tämän blogin ensimmäinen kunnon päivän asu -postaus.

Neule - Bershka

Mekko - Only

Sukkahousut - Stockmann

Sandaalit - Vagabond

Vyö - H&M

Kaulakoru - joku virolainen käsityöläinen

Tarkennus on pokkarin itselaukaisijan kanssa räpeltäessä ikuisuusongelma, mutta ehkä näistä kuvista nyt olennaisin välittyy. Eikä haittaa muuten yhtään tuo kaltevan taustan tuoma lisäpituus jalkoihin... Kampauksesta ei ihan kamalasti näiden kuvien perusteella saa tolkkua ja tässä vaiheessa päivää se oli jo varsin räjähtänytkin aamuiseen verrattuna (mikä ei välttämättä ole mitenkään huono asia), mutta vähän tuollaisella hippihenkisellä kokeilulla mentiin. Itse tykkään asusta hurjasti eikä itseasiassa haittaa yhtään, että laiskuuttani ajamatta jääneet säärikarvat pakottivat yhdistämään mekkoon sukkikset -pirtsakka oranssi tuo kokonaisuuteen just sitä jotain pientä extraa.