Olohuone

Olohuoneessa ei upean lampun (ja telkkarin) lisäksi ole yhtään tähän asuntoon hankittua kalustetta. Haaveilen divaanisohvasta, uudesta tv-tasosta, vaaleasta pörrömatosta, sohvapöydästä ja kirjahyllystä. Pienestä lukunurkkauksesta siinä, missä nyt on televisio, ja televisiontuijotusnurkkauksesta siinä, missä nyt on sohva. En vain tiedä, mistä aloittaisin. Vai pitäisikö isommat hankinnat sittenkin säästää seuraavaan asuntoon, kun tämä ei kuitenkaan ole pysyvä ja oma?

Viimeaikoina täällä on joka tapauksessa näyttänyt enimmäkseen tältä:

Jalkapallon katsominen sujuu mainiosti vanhankin sisustuksen kanssa.

Joskus sillan päälläkin

Nahkajakku ja harmaa toppi - Cheap Monday

Hame - Monki

Musta toppi - H&M

Bootsit - Bianco

Siinä ensimmäiset asukuvat uudella tukalla eiliseltä. En ole ihan varma, mitä tuosta hameesta ajattelen, kun periaatteessa tykkään siitä hurjasti mutta sitten en kuitenkaan osaa oikein yhdistää sitä kivasti vaatekaappini muuhun sisältöön. Meikäläisellä on meneillään ikuisuusprojekti täydellinen vaatekaappi, ja sain taas karsittua pari kassillista turhaa vaatetta pois hyllyjä täyttämästä. Tuo hame ei vielä sinne kasseihin päätynyt, mutta pitäisiköhän kuitenkin? Tai ehkä sitä vain pitäisi käyttää syksyisin murretunoranssien sukkahousujen ja jonkun kivan neuleen kanssa.

Pitäisi jo kirmata alakertaan tuijottamaan peliä, mutta kerrottakoon vielä, että kuvien asu pääsi töiden lisäksi treffeille yläastekaverini kanssa ja meillä oli oikein mukavaa yhdessä näin kymmenen vuoden tauonkin jälkeen. Annin tahdon nähdä vielä uudestaankin! Ja mielellään vähän lyhemmän tauon kanssa seuraavaksi...

Nuori George Harrison soitti ja pyysi hiuksensa takaisin

Eilen se vihdoin koitti, tuo kohtalokas kampaajan tuoliin istahtamisen hetki. Varusteinani tässä koitoksessa olivat viimeaikaisen hiusidolini valokuva sekä vahva luotto ihanaan Simoon.

Ja sitten mentiin!

Siinä sanotaan hellät hyvästit vanhoille hiuksille.

Ei tule ikävä!

Ja miksi tulisikaan, kun päästä löytyy tämä ihanuustukka:

Vähän esikuvaansa pidemmäksi jäi, koska Simo rakastui mun taipuisiin latvoihini. Itsekin niistä kovasti tykkään, ja tätä hiusmallia rakastan äärettömään ja sen yli, joten soin mieluusti kampaajalle vapauden tässä asiassa. Muuten Simppa oli kyllä huomattavasti vähemmän itsepäinen kuin viimeksi, taisi olla niin liekeissä päästessään kynimään mua.

Loppuun vielä todiste siitä, että uusi tukka näyttää kivalta jopa hikisten treenien jälkeen:

Ja miten paljon helpompi näissä hiuksissa on hymyillä niin että hampaat näkyvät! Koska eihän näin veikeän tukan kanssa vain voi olla olematta iloinen.

Pitsiä ja nahkaa

Pitsitoppi ja nahkashortsit - Vila

Musta toppi ja sukkahousut - H&M

Kaulakoru - Virolaista käsityötä

Kun kuvat ovat huonolaatuisia ja mallikin sateessa pyöräilyn jäljiltä ryvettynyt, voi sopivalla kuvankäsittelyllä onneksi huijata, että tässä nyt vain haetaan tällaista utuisen eteeristä tunnelmaa.

Olen halunnut yhdistää pitsitopin rakkaisiin nahkashortseini siitä lähtien kun sen ostin. Nyt vihdoin siinä onnistuin eikä toteutus ole yhtään mielikuvaa hullumpi. Joskin olisin ehkä halunnut mieluummin paljaat sääret, mutta sää pakotti sukkiksiin -mikä ei välttämättä (työasussa ainakaan) ollut yhtään huono ratkaisu, sillä hyvinhän tuo kombo toimii noinkin.

Hietaranta

Siellä me sitten kuvasimme bikinikuvia kiltalehteen, syksyisen autiolla hiekkarannalla (vaikka olikin kesäkuu). Ehkä parempikin, ettei ollut yleisöä.

Jotenkin olisi voinut luulla puolipukeissa merituulen armoilla keikistelyn olevan iltamme kylmin osuus, mutta kun matka jatkui terasseja vertailemaan ja sää kääntyi pilvisestä sateiseksi, oli olo vaatteet päälläkin pian hyisevä. Onneksi kuvausrekvisiittaani kuului karvahattu, jota häpeilemättä hyödynsin illan aikana kesäterassilla jos toisellakin.

(Jos joku muuten tietää, miten chromessakin saisi näkymään tuon videon alapalkin yläreunan sijaan, niin sopii vinkata.)

Deceived by the weather

(Seuraava otos ei sitten ole asukuva, koska enhän voisi postata kahta asujuttua putkeen.)

Kun aamulla polkaisee kirkkaan auringonpaisteen innoittamana töihin kevyessä mekkosessaan, sitä jotenkin olettaa että iltapäivällä töistä palatessa on vähintään yhtä lämmintä kuin sinne lähtiessä. Mutta ehei, paluumatka sujui taivaan vallanneita synkkiä pilviä tähyillessä reidet kananlihalla pikavauhtia polkien.

Vaan yksi asia näitä yhdisti: mekon helmaa sai nykiä yhtä paljon niin meno- kuin paluumatkallakin, jotta liian härskeiltä kohtaamisilta vältyttäisiin. En uskonut ikinä sanovani tätä, mutta: pyöräilyshortsit, I'm in desperate need of you!

Kasaria

Farkkutakki - Isän vanha

Neule - H&M (miesten)

Tunika - Zoey m. (Oneway)

Huivi - Singapore

Bootsit - Bianco

Yleensä inhoan kaikkia kasariviboja pukeutumisessa - kuka nainenpa haluaisi näyttää lähiöbaarin portsarilta (steroids gone terribly wrong)? Nyt kuitenkin viehätyin liian ison farkkutakin tuomista viboista timmin alaosan kanssa, ja mukavasti se eilisen kalseassa säässä lämmittikin.